- TIMANTTIHÄÄPÄIVÄ 03.03.2016
Niin se aika rientää,tänään on se päivä,että voimme todeta,rakkaan vaimoni,Eevan kanssa,
että yhteistä taivalta on avioliitossa tehty tasan 60 vuotta.
Se on pitkä aika ihmisen elämässä,voisi sanoa,että se on koko elämän pituinen taival,siitä voidaan vähentää vain lapsuus ja meille hyvin lyhyeksi jäänyt nuoruus.
Kun meidät vihittiin oli Eeva, voin sanoa vasta, 18 vuotias ja minä kuitenkin miehen iässä
22 vuotias.
Siihen aikaan oli aika usein tapana,että lapset syntyivät hyvin nopeasti vihkimisen jälkeen.
Niin meillekin tuli kaksi ihanaa tyttövauvaa vajaassa kahdessa vuodessa.
Voimme todeta,että kyllä meidän tyttäretkin ovat ollee nopeita,eli se on "suvun perintöä"
lastenlapsia on kuusi,joista vain yksi on poika.Sanotaan,että "vain suuret rakastajat saavat
tyttöjä".Ainakin meidän tapauksessa se pitää paikkansa,lastenlapsilla on 2 tyttöä ja vain yksi
poika.
Meillä on tänään siis aihetta suureen juhlaan,kaikki kutsutut läheiset ovat paikalla,vain yksi on työesteen takia poissa,sanoisin tässäkin tapauksessa,että YLE vaatii "aina veronsa".
Minun ja Eevan avioliitto on ollut ns rakkausavioliitto,kyllä te kaikki varmaan olette havainneet,koska Teidän osoittama rakkaus meitä kohtaan on ollut ihailtavaa.
Tällä hetkellä tämä Eevan rakkaus on ollut merkille pantavaa,koska hän on toiminut minun
omaishoitajana jo yhdeksän vuotta ja se osoittaa jo sen,että sitä tehdään 24/7 vrk.
Sitä työtä ei tehdä palkan takia vaan rakkaudesta ihmistä kohtaan,sitä ei moni jaksa ku hänkin on jo iäkäs ja alkaa "kremppoja" tulla.KIITOS EEVA suuresta rakkaudestasi ja hoidosta ja
hoivasta.Minun sairauteni on kestänyt jo 26 pitkää vuotta ja olen monesti todennutkin,että olen "elävä ruumis",minulla on kaikki muu rampana paitsi "aivot pelaa",ulkopuolisen silmin minä näytän terveeltä ja hyvinvoivalta.Näin,ei ole,vain rakas vaimoni Eeva sen tietää ja tuntee.
Kerroin edellä ehkä liikaa omasta sairaudestani,mutta halusin todistaa sillä,miten suuri rakkaus tulee siinä parhaiten esiin.
Rakkaat ystävät kun jossakin vaiheessa Teille tulee täyteen 60 avioliittovuotta,niin silloin ymmärrätte parhaiten tämän juhlapäivän merkityksen ja sen miten siihen "merkkipaaluun"
parhaiten pääsee.
Minun mottoni on jo monet vuode ollut "USKO-TOIVO-RAKKAUS"en aseta siihen sitä paljon käytettyä jatketta "muuta suurin niistä on rakkaus",koska pitkässä elämässä ne kaikki
ovat yhtä tärkeitä.
Lopetan tämän blogin usein Eevan kanssa toistamiin sanoihin "Eilinen päivä eletty on,tämä päivä on tässä,huomisesta Luoja huolehtii"
Toivon kaikille lukijoille hyvää kevättä ja rakastakaa toisianne.
Kaarinassa maaliskuun 3.päivänä vuonna 2016.
Rauno-pappa


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti